Sivut

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Mitä haluisitte kuulla?

Mua hämmentää. Edelleen ihmiset käy (tai no te käytte) täällä abt 50 kertaa päivässä. Vaiks kirjottelen ehkä kerran viikossa. Mitä te etitte? Miks eksytte tänne kerta toisensa jälkeen? Mitä haluisitte löytää täältä?

En oikeen tiiä mikä täällä kiinnostaa. Perus arki ja kuulumiset? Vai sairaus ja toipuminen? Vai käykö porukka vaan tsekkamassa et vieläks oon elossa, haha. Kertokaa ihmeessä jos teillä on jotain mitä haluisitte kuulla!

Viime viikko meni taas jotenki hujauksessa. Tuntuu etten saa oikeen mitään aikaseks missään. En koulussa ainakaan. Aina kun avaan kandin, ja räpellän sinne jotain, niin tuntuu et oon tehny liian vähän. Et oon joku luuseri kun se ei etene kohinalla. Et oisin pystyny parempaan. Tai ois ainaki pitäny pystyä. Enhän mä oo mikään luuseri joka nysvää yhtä 10 nopan kandia monta kuukautta ja stressaa siitä. Tai niin mä oletin.

Keskiviikkona menin Campussportin fysiikkavalmennus-nimiselle, öö ”jumppatunnille”. Sen tuntikuvauksessa luki et se sopii oheisharjotteluks juoksijoille, pyöräilijöille, nyrkkeilijöille ja muille sellasille. Luokittelin itteni juoksijaks ja osallistuin. Sen jälkeinen elämä on ollukki aika tuskasta. En ees tajunnu et oon edelleen niin rapakunnossa et seuraavat kolme päivää menee ihan kipsissä: kävely on hitaampaa kun rollaattorimammalla, portaat pitää liukua alas kaidetta pitkin ja toivoo ettei lennä lopussa päin naapurin ovee ja vessaan menemiseen ja ylipäätään istumiseen pitää varata extra-aikaa et saa käsillä otettua tukea jostain. Nyt on eka päivä ilman kipuja keskiviikon jälkeen, wohoo! Ens viikolla uusiks. Ei tää vaan voi sit enää toistua.

Ens viikolla on poli. Katellaan ihon tilannetta (joka on ok). Sit on luustontiheysmittaus, vatsan, tai itseasias maksan magneetti, silmälääkäri ja keuhkokokeet. Ohjelmaa riittää siis myös sillä saralla. Jännä, kun pitää tutkii kaikkee vaiks vaivaa ei oo kun silmissä. Ja sit silmiä ei oo innostuttu hoitaan mitenkään. Tai no silmätipoilla joo, mut vaste on aika heikko. Toisaalta, ehkei silmille ees voi tehä mitään sen kummempaa? Ja siis kun ei ne nyt niiiin pahat oo. Eikä silmien kuivuuteen kuole. Joten, mitä mä ees valitan?

Nyt mä kysyn et sainko retkiseuraa, vai painunko lenkille. Muistakaa tekin nauttii upeista syyskeleistä!


2 kommenttia:

  1. Minä ainakin mieluiten kuulen ihan perusarjesta, elämästä jota elelet. Toivon, että sairastamisjuttuja tulee tähän blogiin mahdollisimman vähän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestä! Kiva, että ihan perusjutut kiinnostaa, niitä on mukava kirjotella. Sairausjuttuja kirjottelen useimmiten vaan sillon kun ne mun arkeen liittyy, ja toivotaan tosiaan et niitä tulis mahdollisimman vähän :)

      Poista