Oottelua, oottelua oottelua. Sitähän se pääosin täällä on. Ja varmaan myös siellä ruudun toisella puolella. Kyllä se vaan niin on, että löytyy sitä venailua ihan varmasti jonkun muunkin elämästä kun mun. Ootellaan lomaa, viikonloppua, työtarjousta tai sitä et pääsis töistä, vihreitä liikennevaloja, ehkä saunakaljaa perjantain päätteeks tai sitten vaan tilipäivää. Mä vaan oottelen vähän eri asioita just nyt (esimerkiks, että toi mun oma luuydin vähitellen lamaantuis), mut pian noi kaikki on ihan arkea taas mullekin.
Tänään sain valita lääkäreiltä et haluunko kuulla mielummin eka huonot vai hyvät uutiset. Päädyin huonoihin. Niin kun aina. Jää parempi maku suuhun. No uutisten huono osuus olikin sitten vaan se, etten saa mennä ulos enää. Mut sairaalassa saan toistaseks vaellella rauhassa. Eli iltasella sinne siis vähän vetreyttelemään jalkoja ja pitämään toimintakuntoa yllä. Edit: Myöhemmin tänään saatiin joku bakteeri musta kiinni. Eipä oo aihetta poistua enää huoneen ulkopuolelle. Onneks bakteeri on aikalailla oireeton ja lääkkeet alkaa jo tänään illalla. Ja mikä tärkeintä, se ei vaikuta siirtoon mitenkään!
Hyvät uutiset oli sen sijaan ihan huippuluokkaa! Mun viimeviikon luuydinvastaus oli meinaan negatiivinen! Eli siis tauti ei oo kerenny yhtään nostaa päätään ennen tätä siirtoa sen mun huili/ fyysisen kunnon nostatus -jaksonkaan aikana. Ja se tarkottaa myös parempaa lähtökohtaa ite siirrolle. Tai no sen onnistumiselle. Jesh!
Väsymystä ja haukottelua on ilmassa enemmän ja enemmän, mutta pystyy sitä silti vielä ihan iisisti haukotusten lomasta jutteleen ja syömään. Suonensisäsiin nesteisiin turvauduin tänään vaan sitä varten et saan oikeesti sinne vatsalaukkuun mahtumaan muutakin kun nesteitä. Varsinkin kun iskä toi take awayna niin hyvää nepalilaista, että oli pakko ahtaa melkeen koko annos kerralla mahaan, eikä sinne ois menny nestelistalta tipan tippaa sen jälkeen. Hups.
Hesaristakin otetiin yhteyttä. Saa nähdä mitä se poikii, vai poikiiko mitään. Mielellään kyllä tsemppaan ja kannustan muita, ja jaan omia kokemuksia. Mielenkiinnolla odottelen jatkoa tälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti