Aika väsynyttä menoo on ollu koko päivän tänään. Kävin mä sentään vähän kävelemässä ja päivällä keuhkokuvassa. Muuten oon lukenu ja torkkunu täällä mun huoneessa.
Keuhkot oli kunnossa. Ei ollu bakteeri sinne levinny. Enkä ilmeisesti ikinä opi, että keuhkokuvaan mennään ilman rintsikoita. Taas sain riisua sit ihan kaikki paidat pois kesken kuvauksen, kun kuvissa näky kaarituet. Vähän ku ois taktikoinu, niin olis saanu pitää ees paidan päällä.
Kurkku on jo ihan kuosissa, mut tänään päätään nosti astetta ikävämpi vaiva. Alapää meinaan kutisee ihan huolella. Lääkärin mukaan mikään bakteeri se ei voi olla, kun mulla menee kuulemma sellaset antibiootit tällä hetkellä et kaikki oravaa pienemmät mun kehosta kuolee. Tuomio oli sitten vaan kuivat limakalvot, mut eipä oo oikeestaan tähän mennessä rasvaaminen juurikaan auttanu. Ite epäilen jotain muuta tän syyks kyllä. Täytyy huomenna palata asiaan, ellei tää jo illan ja yön aikana ylly sietämättömäks.
Inhoon vaan valittaa vaivoista ja varsinkin näin kiusallisista. Mieluiten vaan kärvistelisin kutinan kanssa. Mut jos jotain täällä oon oppinu, ni sen, että kaikki vaivat pitää sanoo ääneen. Ja mielummin aiemmin ku myöhemmin. Vaiks tuntuis kuinka nololta.
Toivottavasti joku syyllinen tähän kutinaan selviäis huomenna. Ja sais jotain oikeesti auttavaa lääkettä. Tai sit niin et se vaan mystiseti katois yön aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti