Mulla oli tosiaan tän kesän ekat vapaat tällä viikolla. Tai no ”vapaat”. Luin siis rahotuksen tenttiin ne päivät. Ja oli muuten tylsimmät ja kamalimmat päivät vähään aikaan. Mua ei vaan kiinnosta miten korkokäyrä mallinnetaan ja miten voin luoda jotain arbitraasivoittoja optioilla. Huooh. Mulle korko kerrotaan Turun Sanomien talousosiossa ja voitot tehdään lyömällä vetoa jostain riita-asiasta ja olemalla siinä (tietenkin) oikeessa. Tai löytämällä iskän silmälasit. Sillon tienasin parissa minsassa viis euroo. Oon myös kahen euron palkalla löytäny sienikirjan, ja eurosta heittäny kävyn talon yli. Paras oli kun joskus junnuna nukuin sellanen hiostava oranssi pannumyssy päässä ja sain jätskin. Tälleen ne voitot syntyy.
Perjantaina oli helpotus päästä töihin. Avata kone ja tehä jotain mistä oikeesti tykkää. Sinne meni koulumotivaatio, heipä hei! Okei, kyllä mua kandi kiinnostaa mut samaa en voi sanoo tulevaisuuden tutkimuksen pakollisesta maisterikurssista. Hyi hele. Ja joku ryhmätyö vielä kaupan päälle. Voiks kurssi tuhoon tuomitummalta kuulostaa? Ei voi.
Kävin kanssa kontrolleissa. Luuydin fresh. Veriarvot jees. Silmät dead ja iho kirjava. Päädyttiin palaamaan vanhaan cellcept-nimiseen hyljinnänestolääkkeeseen ja alottaa kortisoni. Hyljinnästä ei mulle silleen oo muuta kun ulkonäollista haittaa, ja tietty kutina häiritsee. Hallintaan se pitää kuitenkin vissiin saada, ettei pääse leviimään esim. maksaan. Mut ei mulla nyt oo läheskään niin korkeet ne veriarvot kun alkuvuodesta. Et en osaa sitä pitää realistisena uhkana. Parin viikon päästä mulla on taas kontrolli, niin katellan miten on lääkkeet purru.
Hyvät viikonloput kaikille täältä saaristosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti