Päivä 17

Huooh. Veriarvojen puolesta olisin jo kotona. Sairaalassa mua pitää vielä kuukautiset (?), rakkokivut ja epämääränen vatsa. Turhauttaa niin paljon kun toi rakko oli jo ihan ok, mut viimeyönä kivut palas vähitellen. Enkä voi sille ite mitään. Tekis vaan mieli sanoo lääkäreille ja hoitajille, et joo kaikki on ok ja voin lähtee kotiin. Mut pidemmän päälle se ei oo kannattavaa. Sit olisin kuitenkin bumerangina takasin täällä. Ketuttaa kun pientä oravaa.

No päivän positiivisiin kuulu se, että kortisoni muutettiin tabletiks ja yks antibiootti purettiin kokonaan. Nyt olis lääkkeetkin tabletteina. Että niidenkin osalta oisin ready to go home!

Päivällä olin kävelemässä ja nyt ehkä meen vielä illalla uudelleen kun taivas on vetäny pilveen, niin ei tartte varoo palamista niin hulluna. Tai sitten vaan kattelen sellasta norjalaista sarjaa kun nuoret ja lupaavat. Riippuu vähän et miten noi rakkokivut asettuu vai asettuuko ja miten mun vatsa voi. Sekin meni taas ihan sekasin. Saattaa toki johtua myös menkoista. Ei olis meinaan eka kerta kun ne sekottaa mun elintoimintoja.

Musta kyllä tuntuu et oon ihan sekasin koko akka. Fyysisesti ja kohta varmaan päästäkin. Nyt ei vaan saa vaipuu mihinkään masikseen. Kyllä näidenkin vaivojen on pakko helpottaa joskus. Pakko.