Päivä 18

Ei jestas, mikä yö takana. Rakkokipu ylty yötä kohden sietämättömäks. Otin ensin yhen Oxynormin (opioidipohjainen kipulääke). Ei auttanut. Sit pyysin toisen. Ei auttanu. Rakko tuntu olevan tulessa. Poltteli, kirveli, särki ja jomotti. Pyysin vielä kolmannen, kun aattelin etten selvii hengissä. Ei auttanu sekään. Lopputuloksena noista kolmesta lääkkeestä oli vaan tosi sekanen pää. Soitin taas kelloo, kunhan olin ensin pyyhkiny todisteet itkemisestä pois. Sanoin et nyt ihan mitä vaan, et oon nyt niin kypsä, et ei todellakaan oo mitään väliä mitä muhun laitetaan. Sain sitten suoneen Pamolia, ja Oxanestia. Ja sitten vielä tabletin Oxycontinia. Sellasta pidempivaikutteista kipulääkettä. Sit vihdoin kipu lakkas melkeen kokonaan ja sain unen päästä kiinni. Vihdoin.

Tänään olin sit iltapäivän puolelle asti ihan tokkurassa. En oikeen ymmärtäny asioita ja päässä heitti. Väsytti myös ihan sairaasti. Ja itseasiassa edelleenkin väsyttää.

Lääkärit sano kierrolla, että suurimman osan niistä kipulääkkeiden vaikutuksista olis pitäny jo mennä pois, mutta kun en oo tottunu noin vahvoihin lääkkeisiin tollasella isolla annoksella, niin ei ihme jos vähän päässä heittää.

Lääkelistalle sain pitkävaikutteisen kipulääkkeen ja tarvittaessa voin ottaa lyhytaikasen. Toivotaan et niillä pärjäis jatkossa. Ja Panadolilla. Myös kortisoni ja suonensisäset antibiootit purettiin nyt kokonaan ja lääkkeet vaihdettiin sellasiks, mitä tuun sit kotonakin napsimaan.

Sain myös luvan kotilomille, jos rakkokivut on hallinnassa ja vointi ok. Siis niin, että lähen täältä esimerkiks lounaan jälkeen ja palaan iltapalalle. Yöt pitää toistaseks nukkua täällä, kun noi kaikki kummat vaivat on valehtelematta mulla aina öisin. Kotiin pääsen sit kun lääkärit ja mä ollaan sitä mieltä, et pärjään suun kautta otettavilla kipulääkkeillä ja et rakon tilanne on hallinnassa muutenkin.

Käytinkin tänään sitten heti ekan mahiksen kotilomaan ja pyysin äitin hakemaan mut täältä iltapäivällä. Käytiin heittämässä ylimääräsiä kamoja mun luo, tsekkaamassa Littoistenjärvi ja syötiin. Kuudeks olin sanonu palaavani osastolle ja niinhän mä myös tein. Vois sanoo, et homma etenee.

Nyt on oikeestaan aika hyvä olla.

Ps. Uusi level mummoilussa, virtsankarkailu, check! (Onneks on kuulemma ohimenevää laatua, hahah)