Aika vähäuninen yö takana. Kuume nousi joskus siinä illan aikana yli 38 asteen, mikä meinas veriviljelyitä, virtsanäytettä, punasoluja ja antibioottia. Niitten kanssa meni ehkä kahteen, mut lopulta mua piteli hereillä toi alapään polte ja kirvely. Kipulääkkellä onneks saatiin se aisoihin ja sain sit ehkä jonkun neljä tuntia nukuttua. Voin kertoo et ei oo kauheen pirtee olo.
Koko päivän oon vaan maannu. Eipä tässä kauheest mitään kannata ruveta säätämään. Lääkäri kävi kierrolla ja sano et kuume on todennäkösesti käänteishyljintää. Eli iskän solut kiinnittyy niin rajusti, että mulle nousi kuume. Kortisonilla ja antibiooteilla koitetaan sitä saada pois. Rakko-ongelmat johtuu sen sijaan siitä syklofosfamidista. Sain siihenkin jotain lääkkeitä mitkä ehkä auttaa. Tai sitten ei auta. Myös nesteet nostettiin taas viiteen litraan. Senkin pitäs auttaa tossa rakkoärsytyksessä.
Oon aika katkera kun en pääse ulos ja siellä on ihan kesä. Pitäs vaan malttaa oottaa ja uskoo, et kyllä se kesä siellä säilyy ja et mä ehin kyllä nauttii siitä. Mut tuntuu vaikeelta. Ääh.
Illan mittaan olo on parantunu jonkun verran. Kuume on laskenu ja rakkokaan ei juurikaan vaivaa. Oon kyllä silti ihan poikki. Vähän sellanen jyrän alle jääny fiilis. Lisäks molemmat lonkat särkee tai oikeestaan molemmat jalat kun se kipu säteilee sääriluihin asti. Mut toi on kyllä hyvää kipua. Tarkottaa meinaan valkosolujen nousua, jee!
Toivon tosiaan et tästä ois suunta vaan parempaan, kohti kotia. Ja jos nyt vihdoin sais nukuttua yöllä ees seittemän tai kaheksan tuntia niin olis mahtavaa. Arvostaisin todella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti