Päivä 25

Jos eilen oli parempi olo, niin tänään uin taas ihan pohjamudissa.

En heti aamusta saanu kipua lääkkeillä hallintaan, jonka seurauksena ne ylty päivän mittaan sille tasolle, et harkittiin taas suoneen annettavaa kipulääkettä. Onneks selvittiin ilman. Muiden lääkkeiden ja unen voimalla. Se suonensisänen lääke ei mulla varsinaisesti ees tehoo kipuun, se on vaan niin voimakas, että heittää tajun kankaalle. Herätessä kipu voi olla poissa tai sit ei.

En meinannu löytää koko päivänä hyvää asentoa mitenkään. Rakko on niin kipee, että esimerkiks kylkeä kääntäessä se vihloo. Mistään isommasta asennonvaihdoksesta puhumattakaan. Se on ihan ku iso vihlova ja särkevä kipupesäke jossain tuolla lantionseudulla.

Mut sen mä oon tässä lähipäivinä sisäistänyt, että tää menee ohi. Tää olotila on kurja, muttei lopullinen. Siks en oo enää itkenykkään. Mulla on hyvä fiilis sisäisesti, vaikkei sitä ulospäin näykkään. Hymy kun ei oikeen näiltä  kivuilta tahdo mun kasvoille piirtyä. Mut uskokaa tai älkää tsemppivaihde on taas pällä. Ainakin henkisesti. Fyysisesti kun ei oikeesti vaan kykene järkevien kipujen rajoissa juurikaan liikkumaan.

Ja tosiaan, pari kommentoikin viimeisimpään postaukseen, että voisko mua piristää jotenkin. Jäin miettimään tätä ihan tosissaan, mutten sitten oikeen keksinyt mun kipulääkeaivoilla mitään erityistä. Tällasina kivuliaina päivinä kun lähinnä vaan vetää peiton korviin, sulkee silmät, laittaa suun viivaks ja koittaa selvitä kohti toivottavasti parempaa huomista. Mut sen selvitin, että postia mulle tänne saa lähettää ihan mun nimellä! Osotteen laitan tähän alle:

TD7/Hematologian osasto
Hämeentie 11, PL 52
20521 Turku

TD7 tarkottaa T-sairaalan osastoa D7, että sen voi halutessaan kirjottaa erikseen. Pitäis kyllä löytää löytää tolla lyhenteelläkin perille, kun on ihan yleisesti käytössä täällä.


Ps. Jotenkin ihaaa, että niin moni haluais piristää mua. Harmi kun se on nyt niin hankalaa!