Taas aika jättää yks viikko taakse ja kääntää katse kohti seuraavaa. Jännä miten aika vaan kuluu. Vaiks ei muka mitään tee. Tänään oli jo ihan kevätfiilis. Koirankakka haisi ja aurinko paisto.
Mietin eilen et miks väsyttää niin paljon kaikista punasoluista huolimatta. Siis ei sillä tavalla kun yleisesti väsyttää kaikki lääkkeet ja muut vaan ihan rehelliseltä unenpuutteelta tuntu se olotila. Ja sitä se olikin. Nukuin meinaan viimeyönä kellon ympäri. Siis kakstoista tuntia. Millon oisin viimeks nukkunu niin pitkään? En kyllä moneen moneen vuoteen. Oon sellanen aamuheräilijä. Ja iltatorkkuja. Kaverit tietää hyvin. Oon lähes poikkeuksetta se joka nukahtaa ekana ja kuorsaa koviten. Ja pilaa muiden unet.
Käytiin kans kävelemässä, ehkä sellanen tunnin lenkki. Oli kyllä niin murmeli-olo, kun siristelin silmiä tossa kotipihassa. Ihan ku jostain luolasta ois heränny. Petollinen keli siellä muuten. Auringossa pärjää ilman takkia ja hanskoja, mut varjossa ei. Ei tosiaan.
Nenä vuotaa neljättä päivää. Mä maistan ja haistan ja pystyn hengittämään mut sitä räkää vaan tulee. En käsitä. Voispa sitä jotenkin hyötykäyttää. Kerätä ja viljellä tai jotain. Mut ei, se vaan on tukkeena, tulee ulos ja päätyy roskikseen. Kummaa kamaa. Ja turhaa.
Lopun illan vietän mun mahan vieressä Harry Potteria katellen. Oon nähny aiemminkin ne kaks vikaa osaa, mut jotenki oli vähän korkeelentosta touhua mulle. Ei mennny kerralla kaaliin tarinan käännekohdat. Jos vaikka nyt pysyis kärryillä.
Leffatunnelmiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti