Aamulla väsytti ihan sikana. Eikä mielialakaan ollu mikään paras kun tiesi mihin olin menossa. Onneks oli äiti joka pakkas mun puolesta sillä aikaa kun ite keskityin makoilemaan vielä viimeset minuutit kotisohvalla.
Mut kun pääsin sairaalaan niin ei se ollukaan niin paha kun muistin. Menin vaan sänkyyn makoileen ja ootteleen rauhottavien vaikutusta. Mulla oli siis edessä luuydinpunktio. Viimeks olin ku mikäkin reikäjuusto sen jälkeen, niin päätin nyt ottaa taas pitkän kaavan mukaan lääkkeitä. Ai piru kun olinkin väsyny sen jälkeen. Ihan iltaan asti. Tän vuorokauden nukutut tunnit hakkaa ihan kuus nolla hereillä vietetyt.
Ei muuten ihme jos nukutti kun luin tuoteselosteesta et tota käytetään myös unilääkkeenä. Et jos sen ottaa, niin pitäis olla 8-12 tuntia aikaa nukkua sen jälkeen. Et ei enää hämmennä sekään kun parin tunnin päästä tosta lääkkeestä meinasin väkisin nukahtaa vaiks hoitaja repi sellasta lappua irti mun rinnasta. Ja se kyllä noin niinkun yleensä kirpasee aika paljon.
Luuydinnäyte ei menny taaskaan ihan nappiin, mut saatiin sentään verta ja luunpala. Pyysin saada nähä sen luunpalan. Ja arvatkaa mitä. Se oli punanen. Mä luulin et luu on valkosta. Mut kuulemma se ydin on sit punasta. Huomaa et opiskelen ihan muuta alaa, eikä yläasteella toi ihmisen bilsa napannu.
Verinäytteissä leukkarit oli laskenu, niin lääkärit oli sitä mieltä ettei alotetakkaan kuuria tänään vaan vasta maanantaina. Pääsin siis kotiin viikonlopuks. Kotiin nukkumaan. Ihme väsymys, loppuis jo.
Ps. Klassinen Karhulahti -virhe check! Oon oottanu koska joku lukee sukunimen väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti