Hyvin männöö

Tuli yhtäkkiä sellanen kirjotusolo. Sellanen fiilis, et haluun nyt vaan kirjottaa niinkun blogiin kirjotetaan. Rennosti. Omalla tavalla, ilman ohjeita.

Väänsin eilen jotain neuvotteluananlyysia liittyen opintoihin, mut ei siitä meinannu tulla yhtään mitään. Ei lasta eikä sitä toistakaan juttua. Koko ajan sai olla pyyhkimässä puhekielisiä ilmauksia tai murresanoja pois. Asiatekstin tuottaminen on vissiin näin muutaman kuukauden jälkeen hiukkasen hakusessa. Samoin sellasen korrektin yleiskielen puhuminen. Meinaan siinä neuvottelussa, mitä analysoin niin meikä rallatteli rennosti menemään tällasella tyylillä millä normistikin puhun ja muut käytti selkeesti virallisempaa kieltä, hups. No mutta kuitenkin, tän analyysin kirjottamisesta kai tää vapaamman kirjottamisen innostus lähti. Hyvä juttu vissiin sekin.

Parisen viikkoa on koulua takana nyt ja hyvältä tuntuu. Oon päässy kouluhommien ohella myös taas sähläämisen makuun, kun siitä niin tykkään. No en kyllä oikeestaan tykkää, mut hauskoja tarinoita saa sit ainakin kertoa, kun jotain tyhmää ajattelemattomuukissaan tekee. Tän viikon saldona mulla on vaan jalkoihin tarkotetun karvanpoistoaineen levittäminen naamaan. Joo, purkissa luki et luethan varoitukset ja varotoimenpiteet ennen käyttöä. Luinkin. Mut käytön jälkeen. Sit ku mun naama oli tulessa. Heheh. No, oon still alive, niin ei hätää.

Sain myös mun huivin vihdoin takasin mun alakerran naapurilta, jonka parvekkeella se ehti roikkua kaks viikkoa. Tiputin sen sinne yhtenä tuulisena päivänä, kun päätin hieman tuulettaa sitä. Tai siis oikeestaan tuuli sen sinne tiputti. Ite olin kaupassa sillä välillä.

Koulu menee kivasti ja siellä saa ruokaa halvalla. Ja jos vaan sattuu bongaamaan vielä ruokaseuraa niin kaikkihan on loistavasti. Mulla menee nyt vähän ristiin kurssit kavereiden kanssa, kun en oikeen ees tiiä kuinka monetta vuotta opiskelen. Tän syksyn jälkeen oon opiskellu kolme suyslukukautta ja yhen kevään.

Koulun plussiin kuuluu tietenkin myös Campussport. Eli entinen yliopistoliikunta, johon kuuluu nykyään myös Turun AMK. Oon siellä käyny body pumpissa ja kehonhuollossa. Hauskaa liikuntaa, joka ei oo hinnalla pilattu! Ja ennen ku kukaan ihmettelee, niin ei, en oo unohtanu suunnistusta. Just tällä viikolla haahuilin Paimion metsissä mäsällä kompassilla. Siitä oli akseli poikki ja pohjoisneula tipahti aina alas kun kompassin nosti pystyyn, mut en mä sitä metässä tajunnu. Kirosin vaan mielessäni (ja ääneen) ku neula viipotti menemään kun parempikin tuuliviiri. Kivaa oli kyllä silti, eikä mun virheet kyllä kompassista johtunu. Ihan ite pummasin.

Tällasta täällä, toivottavasti lukijoillakin menee kivasti!