Istun just nyt bussissa matkalla Berliiniin. Tai oikeammin ehkä Helsinki-Vantaan lentokenttää. Sieltä sitten lennetään iltakoneella Saksaan ja sunnuntaina takas. Oon kyllä niin lomam tarpeessa, vaiks totta puhuen koulun alkukin tuntu osittain lomalta. Oon sykkiny aikamoisella tahdilla viime vuoden syyskuusta asti. Eli siis 4kk siirrosta ni palasin täyspäiväsesti kouluun, 6kk siirrosta ni olin koulussa ja töissä ja 11kk siirrosta ni olinkin jo täyspäiväsesti koulussa ja täyspäiväsesti töissä. Voin kertoo et tota viimestä komboa en suosittele kellekkään. Mut aina vaan ei onnistu suunnitelmat ja joskus on pakko kattoo tulevaisuuteen ja kärvistellä sen eteen hetki. Niinku mä keväällä. Ja siis työt on best ja koulu tärkeetä. Karseinta oli vaan se kasaantuvien töiden ja deadlinejen määrä. Ja ajanpuute. Mut nyt oon sit menossa lomalle. Oikeelle l-o-m-a-l-l-e. (Josta tosin palaan varmaan silmäpussit polvissa roikkuen).
Viimeaikoina on ollu jees huomata miten kunto alkaa vähitellen kehittyä: Jaksan taas juosta Turusta Kaarinaan äitin luo saunaan. Lihakset ei oo seuraavana pävänä kipeet lenkin tai suunnistuksen jälkeen eikä pyöräillessä hapota ylämäet. Tietty paljon on kehitettävää erityisesti lihaskunnon alueella, jonka oon tehokkaasti laiminlyönyt. Pitäis kaivaa motivaatio jostain siihen. Nyt tuntuu vaan parhaalta sitoo lenkkarit jalkaan ja lähtee tuulettumaan joko polulle tai kadulle. Ei napostele könytä salille.
Mitäs mä sit kertoisin? No, oon tylsästi ollu töissä, koulussa ja partiossa. Käyny pari kertaa tyksissä ja siirtäny viisaudenhampaan leikkausajan. Ei kiinnosta mennä sinne kyllä parin viikon päästäkään. Katellaan vaiks marraskuussa uudelleen sitä hampaanpoistoa.
Mitä ihmiset oikeesti tekee elämällään? On kotona ja töissä, matkustelee välillä? En tiiä. Mun arki on aika tavallista. Sellasta kuivaa peruskauraa mistä kuitenkin jollain oudolla tavalla nauttii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti