Aivan kamala olo. Tuntuu et liiskaudun mun turvonneen ja kipeen mahan alle. Oon taas keränny useemman kilom nestettä, jotka ei tuu ulos. Kaikki varmaan mahassa. Juominen ja syöminen ei meinaa onnistua kun on niin ahdistava, tukala ja kaikin puolin hirvee olo.
Keuhkot oli kuvassa ok. Siihen tän päivän positiiviset loppuukin. Mahan kuvassa virtsarakko ja maksa näytti ärtyneiltä. Maksaa alotettiin lääkitys ettei posahda kokonaan. Huomenna vatsan ultraan, jossa katotaan onks maksan virtaus millanen. Tai jotain sinnepäin. Koitetaan saada joku diagnoosi.
Joka rei'ästä vuotaa verta kun trombbarit on niin alhaalla. Sain tankkausta pari pussia. Tulehdusarvo kohonnu entisestään. Jonkun veriarvon mukaan kärsin vajaaravitsemuksesta. Siitä johtuen nesteet ei pysy suonissa vaan jotenkin tihkuu pois. Pitäis syödä enemmän. Erityisesti proteiinia. En vaan pysty kun tuntuu et oon kurkkua myöten täynnä nesteitä.
Oon itkeny taas paljon. Lähinnä tätä tukalaa oloa ja kipua. Tuntuu et vatsa repee pian ja et se painaa joka ikistä sisäelintä mitä mun kehosta löytyy. Puoli-istuva asento on ainoo, jossa pystyn olemaan.
Huomenna saan niitä jotain kantasoluja. Toivotaan et auttais. Tää olo on jotain käsittämättömän kamalaa.
Ja hei, kiitos taas korteista, itkin kun luin niitä. Niin kauniita sanoja.
Toivottavasti saat ensi yönä nukuttua paremmin. Hyvää yötä, Karo.
VastaaPoista- Muumimamma
Ps. https://www.youtube.com/watch?v=v0jzFkE2y9I&sns=em
Toivottavasti huominen tuo parempaa vointia tullessaan ja kantasoluista olisi apua. <3 toivottavasti löydät yöksi jonkun siedettävän asennon, jotta saisit nukuttua. -maitoviiksi
VastaaPoistaOnneksi on huomiset ja seuraavat viikot mitkä joskus lopulta tuo hyvän tai aluksi ainakin paremman olon ❤️
PoistaMoikka! Toivottavasti kerrot oloistasi rehellisesti myös lääkäreille, etkä vähättele kipujasi, yritä olla "liian urhea",tms.
VastaaPoistaOlen huomannut läheisteni vakavien sairauksien hoidoissa sairaaloissa, että välillä tiettyjä asioita pitää itse (tai omaisten) vaatia. Esim. Lapselleni vaadin suonensisäisen ravintoliuoksen, kun hän oli ollut viikon haimakipujen takia syömättä. Aluksi siihen ei suhtauduttu kovin hyvin, mutta lapsi alkoi selvästi voida sen jälkeen taas paremmin. Sitten pikkuhiljaa alkoi ruoka taas upota suunkin kautta.
Koeta kestää! Lähetän positiivisia ajatuksia.
T: M
Juu kyllä mä kerroin ja itkin ja valitin kunnolla kun oli pahin olo. Siinä vaan meni muutama päivä, että ne tajus kuin paha mun olo ihan aikuisten oikeesti oli ja lääkkeet alko tehota.
Poista