Tiiättekö kun joskus näkee jonkun ihmisen aina sillon kun ite ei todellakaan oo parhaimmillaan? Rasvatahraset kulhtaneet collarit jalassa, paita niin huonosti päällä, et rintsikat vilkkuu (jos ne on muistanu laittaa päälle) ja hiustenhoidon laiminlyönnistä johtuen raatokärpäset pään ympärillä pörräten.
Mulla on yks tietty naapuri ja ex työkaveri, jonka nään poikkeuksetta niin, että muistutan tuolta kilometrin päästä sijaitsevasta spurguluolasta karannutta mörökölliä. Sillankorva kai sen mestan oikee nimi on. Tukka tötteröllä ja karmeet kuteet päällä. Se ei varsinaisesti haittaa, mutta mulla on myös samanlainen suhde Nummen pyörään, josta oon hankkinu mun pyörän. Ja se vähän haittaa.
Oon kahtena kolmesta kerrasta nolannu siellä itteni aika lahjakkaasti. Ekalla kerralla väitin kiven kovaa, että mun pyörä on rikki, vaikka olin ostanu sen edellispäivänä. Haloo Karoliina, saa käyttää aivoja tässä kohtaa.. No, vikaahan ei siis ollut, vaan tangon säätämiseen tarvittiin vaan vähän voimaa. Siinä sitten ummet ja lammet selittäneenä ja pyörän ongelmaan vähän turhankin syvällisesti analysoineena poistuin nolostuneena ja kovasti kiitellen mestoilta. Toisella kerralla toin pyörän huoltoon kolme viikkoa etukäteen. Saanko kysyä, miten toi on ees mahdollista? Kotona huomasin, et olin suorittanut kaiken kukkuraks ton reissun paita nurinperin. On siinä varmaan pokassa ollut pitelemistä kun meikä on toohottanut sisään pyörän kanssa laput kyljissä ja niskassa heiluen. Ei luoja.
Tänään poikkesin siellä taas. Tällä kertaa ostamassa pyörään pumpun. Ja mun mielestä selviydyin loistavasti. Mulla oli vaatteet oikein päin päällä, hiukset suhteellisen siivosti, meikkiä, enkä kyseenalaistanut mitään. Lompakkokin oli, ja jopa rahaa tilillä. Sanoisin et vedin pisteet niinsanotusti kotiin. Score! Nyt alan vähitellen parantaa mun imagoa siellä.
Päivän ylläreihin ja ylimääräsiin sydämentykytyksiin kuulu soitto tyksistä. Lääkäri soitti magneetin tuloksia. Ihan pikkusen hypähti sydän kurkkuun, kun niitä kaks päivää aiemmin aletaan soittamaan kun pitäs. Olin vielä omakannasta lukenu et magneetti otettiin mahdollisen relapsin, eli leukemian uusiutumisen takia. (Tätä mä en vaan voinu tänne blogiin aiemmin kirjottaa, kun tiiän et siellä olis isovanhempien keskuudessa ainakin jouduttu turvautumaan ylimääräsiin verenpainelääkeannoksiin). No, mutta loppu, tai sanottaisko nykyisyys hyvin kaikki hyvin, mitään poikkeavaa ei kuvista löytynyt. Itekkin olisin hieman ollu ihmeissäni jos leukemia yhtäkkiä pääsis puskemaan läpi, kun käänteishyljintä rehottaa ainakin iholla kun kuukauden ajamatta ollut nurmikko. Tai säärikarvat. Enkä mä sanois et silmätkään ihan hyvljintävapaat ois.
Ps. Jos joku tuntee olevansa nero rahotuksen suhteen niin saa ilmiantaa itsensä. Mulla on torstaina rahotuksen jatkokurssin tentti ja siitä on näillä näkymin tulossa vuosisadan farssi. Ja jos ei tiedä rahotuksesta mitään, mut tietää miks mun himassa haisee kala, vaikken sellasta omista, niin saa senkin kertoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti