Plot twist

Tyksissä taas. Aamulla nous kuume yli kolmekasin, niin piti lähtee päivystykseen. Oikeestaan lämpö oli varmaan jo eilen yli ton rajan, mutta mun kuumemittari oli jääny iskälle (ylläripylläri), niin en saanu sitä todistettua. Piti meinaan venata sen aikaa et olo tuli sellaseks et jaksoin raahautua kauppaan hakee uutta, ja kun tulin kotiin, niin lämpö oli korkeimmillaan enää 37,9. Eli yhen kymmenyksen päässä osastosta.

Tällä kertaa päivystyksessä meni kaikki asiat jouhevasti. Oikeestaan hämmentävän hyvin, kun vertaa viimekertaan ja hiukan hitaan ja unisen mieshoitajan toilailuihin. Saatiin kahet verikoepaketit, sydänfilmi ja keuhkokuva otettua. Tosin se keuhkokuva meni pieleen ja otettiin iltapäivällä uusiks, mut anyway. Kukaan ei myöskään koittanu siellä hyvää hyvyyttään tarjota mulle buranaa tai panadolia. Kanyylikin meni ekalla suoneen. Tosin taas sellaseen suoneen et vasen käsi on koko ajan puoliks koukussa. Mut mitäpä pienistä.

Jännä muuten miten mulla tulee karsee roskaruoan ja herkkujen himo aina ku tuun sairaalaan. Tai no sokerikoukussa oon muutenkin, mut täällä se vaan pahenee. Onneks äiti toi myös järkevää syömistä tänne mun jääkaapista. Ei pelkällä mäkkisafkalla ja suklaalla kovin pitkälle pötkitä.

Nyt vaan keskityn häätämään tän kuumeen pois, laskemaan tulehdusarvon ja nostamaan mun valkosolutason normaaliks. Tai enhän mä sitä tee, vaan noi lääkkeet. Mä vaan ootan tuloksia.