Sivut

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Voiko aivot surkastua?

Suunnistuksen täyteinen viikko alkaa olla kohta loppu. Huomenna on jo sunnuntai ja sit startataankin taas puhtaalta pöydältä.

Jotenkin oon alkanu jo tottua tähän arkeen mitä elän tällä hetkellä. En oikeestaan ees kaipaa opiskelun tuomaa stressiä ja deadlineja. Kavereita ja opiskelijahintasia lounaita kylläkin. Oon ihan fine sen kanssa et päivisin touhuun millon mitäkin: käyn kaupassa, hoidan asioita, maalaan, jumppailen, lenkkeilen tai oon Tyksissä. Ja sitten iltasin suunnistelen tai nään kavereita. Tähän asti on ainakin toiminu paremmin ku hyvin. Tämmöstä lepposaa olemista. Ehkä kuitenkin pidemmän päälle sitä saattaa alkaa kaipaamaan jotain aivotyöskentelyä. Toivottavasti oon sit jo taas koulussa kun se hetki koittaa.

Pelkään kyllä vähän et musta tulee tyhmä. Et kaikki päähän taottu tieto katoo ja ku meen takas opiskeleen oonkin kirjaimellisesti blondi. Et aivot on surkastunu enkä osaakkaan enää mitään. Tai etten saa enää itteeni niskasta kiinni opiskelujen suhteen ja sluibailen vaan. Et musta tuleekin sosiaalipummi. Kyllä mä itteni sen verran hyvin tunnen ettei se oo todennäköstä, mut entä jos kumminkin. Hope not.

Oon alkanu kirjottaa muistilistaa siirtoon. Tai varusteluetteloa tai mikä sellanen nyt on. Oon siis kirjannu ylös tavaroita mitä mun pitää muistaa ottaa mukaan kun h-hetki koittaa. Listalla on nyt muun muassa sisäliikuntakengät (pääsee kävelemään nopeemmin osastoa ympäri kun niillä surkeilla sairaalaläpsyköillä), foamroller (selittämättömille lihaskivuille), jumppamatto (tuskin kaipaa selittelyjä) ja wii-konsoli sekä sen pelit (ajantappamiseen ja "kuntoiluun"). Noi on tollasia mitä mulle on ihan yhtäkkiä tullu mieleen, et vois olla hyvä olla mukana, mut en kumminkaan muista ottaa sit kun pakkailen. Lahon pään kun oon perinyt.

Huomenna on muuten palmusunnuntai. Kannattaa varautua virpojiin. Itelle joskus käyny niin, et ei oo ollu kotona mitään karkkia annettavaks ja sit on pitäny esittää olematonta. Pidättää hengitystä ja liiskautua seinää vasten. Ja vielä kun olisin halunnu oksan, ja antaa karkkia söpöille virpojille! Joten jos tuoreus ja terveys kiinnostaa, kannattaa varautua. Ite lähden kyllä huomenna jo aamusta pakoon Salon suunnalle retkeilemään, eli ei huolta karkeista tässä taloudessa.

Mutta, pidemmittä löpinöittä ja varoituksitta: se onkin sitten morjens maanantaihin asti, jollon toivottavasti saankin kertoo teille siirron ajankohdan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti